sunnuntai 7. elokuuta 2016

Urapolkuja ja tärkeitä tukijoita

Elämää ja uraa on helppo suunnitella. Toteuttaminen ei ole yhtä yksinkertaista. Eteenpäin meneminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta myös kärsivällisyyttä, opiskelemista, pettymistä, kokeilemista, heittäytymistä -  ja usein myös apua toisilta ihmisiltä.
 
Polku muodostuu vasta sitten, kun se on kuljettu. Voimme arvioida matkaamme vasta jälkikäteen. Ymmärrämme usein vasta myöhemmin, miksi jouduimme kulkemaan välillä hankalissa maastoissa tai etenemään hitaasti tai pitkien kiertoteiden kautta sinne, minne olimme menossa. Jälkikäteen osaamme yleensä arvostaa reittiämme, vaikka emme olisi sitä itse suunnitelleekaan ja vaikka matkanteon aikana saattoi tuntua, ettei missään ole mitään logiikkaa.   
 
 
Tarvitsemme reitillämme yleensä muitakin ihmisiä kuin omia perheenjäseniämme ja ystäviämme. Omalla kohdallani ne henkilöt, jotka ovat olleet elämässäni ja urapolullani ratkaisevia, on helppo luetella. Listalleni pääsevät esimerkiksi tsemppaava opettaja peruskoulusta, professori yliopistosta, varusmiestoimikunnan ohjaaja, ensimmäisestä työpaikastani useampikin henkilö, tohtori toiselta toimialalta, jonka koin ottaneeni minut siipiensä suojaan, entinen esimies… Yhteistä heille kaikille on se, että olen kokenut, että he uskoivat minuun ja halusivat vilpittömästi minulle hyvää. He olivat valmiita tekemään asioita minun vuokseni, ihan vapaaehtoisesti ja pyytämättä.  
 
Kaikki nuo henkilöt eivät varmasti tiedä, miten tärkeitä he minulle ovat ja miten paljon he ovat minua auttaneet.
 
Viime aikoina olen havahtunut siihen, että asiat alkavat kääntyä ”päälaelleen”. Nyt voisi olla minun aikani tsempata muita. Olen bongannut jo neljä tulevaisuudentoivoa tuttavapiiristäni, joita toivon voivani jollakin tavoin auttaa eteenpäin. Tyyppejä, joihin uskon ja joilla on oikeanlainen asenne elämässään ja tekemisessään. Toivon, että pystyn edes pieneltä osin auttamaan heitä eteenpäin
 
Mieti sinäkin seuraavia:
 
1.    Millainen oma elämänreittisi on ollut ja millaisia kiertoteitä ja toisaalta oikopolkuja olet kulkenut?
2.    Tunnistatko reitiltä ihmisiä, jotka ovat tukeneet sinua matkallasi ja joiden tukemana olet siellä, missä nyt olet?
3.    Kerro heille, mitä he sinulle merkitsevät.
4.    Pohdi, miten itse voisit tukea nuorempia tai uransa alkuvaiheessa tai ehkä risteyskohdassa olevia. Se voi olla keskustelukumppanuutta, ideoiden vaihtelua, ovien avaamista, oikeisiin ihmisiin tutustuttamista jne.
5.    Anna hyvän kiertää.